Vaakakoolaus ja seinien levytys sekä tiiveysmittaus

Taas on vierähtänyt aikaa viimeisimmästä postauksesta. Hommia on ollut taas niin paljon ettei ole löytynyt (sopivaa) aikaa kirjoittamiselle.

No mitä on tapahtunut sitten viime postauksen? No aika paljonkin, ja koitan tässä käydä läpi kaikki vaiheet.

Talon ulkopuolelta ollaan saatu julkisivuvuoraus tehtyä melkein loppuun, puuttuu enää tuulikaapin yläpuolella oleva pieni osa. Tämän teen loppuun heti kunhan peltikaveri saa juuripellit tehtyä valmiiksi. Maalasimme myös ulkovuorauksen vielä kerran pintavärillä, niin että naulanpäätkin tuli maalatuksi. Vuoraushan oli jo tehtaalla maalattu kerran pohjavärillä ja kerran pintavärillä. Nyt kun seinät oli maalattu, pystyimme tekemään ikkunoiden ja ovien smyygit ja vuorauslaudat. Samalla tein myös räystäiden aluslaudoituksen, jotta sain nurkkalaudat asennettua ja sen jälkeen rännien syöksyputket. Toki tuulikaapin yläpuolelta en vielä pystynyt niitä tekemään kun ei ole vuoraustakaan. Myös katetun terassin katoksen aluslaudoitus on vielä tekemättä. Ja tämä onkin tilanne tällä hetkellä ulkopuolella. Koitan sään salliessa tehdä valmiiksi nuo ulkohommat ennen talven tuloa.

No mitä sitten on tapahtunut sisäpuolella? Siellä oli höyrynsulkumuovi vielä pintana viime kerralla.

Rungon sisäpuolelle tuli asennettua vaakakoolaus 48x48 puutavaralla k600 jaolla. Alimman koolauksen jätin hieman irti lattiasta, jotta saisin siihen rakoon pursutettua myöhemmin uretaanivaahtoa. Tässä vaiheessa tein myös kaikki loputkin väliseinärungot valmiiksi. Myös näihin on jätettävä se painumavara katolle, koska nämäkään eivät saa tulla kantaviksi, koska kattorakenteet painuu kuormien alla. Tämä on ihan normaalia, että kattoristikot painuu hiukan kuormien vaikutuksesta. Kaikki rakenteet painuu, taipumien suuruus on sitten rajoitettu laskennassa (yleensä L/200 tai L/300, missä L on rakenteen jänneväli).  Kaikissa nurkissa ja kohdissa missä myöhemmin tulee kiinnittää kipsilevy, asennettiin vaakakoolauksien väleihin myös pystyyn koolauksia. Tämä, jotta kipsilevyt myöhemmin saa kiinnitettyä kaikilta reunoilta, nurkista ja aukkojen ympäriltä.

Seuraavaksi oli sitten vuorossa sähkötyöt. Sähkärit kävi asentamassa kaikki putket ja rasiat mitkä vaan pystyi tällä erää tekemään. Tämän jälkeen tiivistettiin kaikki läpiviennit jotka menivät höyrynsulun läpi. Näitä oli yllättävän paljon, kun olemme suunnitelleet aika paljon valopisteitä ja sähkörasioita ulkoseinille. Nämä läpiviennit ovat hyvin hankalia tiivistää, kun tehdään itse läpiviennin jälkeen. Höyrynsulkuteipillä tiivistimme niin hyvin kuin vain pystyimme.

Seuraavaksi olikin sitten vuorossa tarkistaa miten tiiviiksi ollaan saatu ulkoseiniemme vaippa (höyrynsulku). Miten tämä sitten tapahtuu? Sitä varten tarvitsee teettää tiiveysmittaus. Meillä ei ollut vaatimuksena (lupaehtona) tiiveysmittausta, koska käytin energiatodistuksessa tiiveyslukua (q50) 4  [m3/(h m2].
Jos olisin käyttänyt energialaskennoissa jotain tätä matalampaa lukua, niin lupaehtona olisi tullut tiiveysmittaus. Tämä johtuu siitä, että mikäli haluat saavuttaa tiiveysluvun (tämä luku kuvaa rakennuksen vaipan tiiveyttä) joka on matalampi kuin 4, niin joudut jollain tavalla panostaa tiiveyteen. Ja mitä alempi luku sitä tiiviimpi pitää olla. Tästä syystä tiiveysmittaus vaaditaan, eli pitää näyttää mittauksella että saavutettiin vähintään se tiiveys, mitä käytettiin laskelmissa. Jos käyttää laskelmissa 4 (q50) niin ei tarvitse erikseen todistaa, koska tämän saavuttaminen saavutetaan tavanomaisilla rakennusmenetelmillä. Toki saa, ja pitää tiivistää paremmin kuin laskelmissa esitetään.

Moni rakennus suunnitellaan aika pienilläkin tiiveysluvuilla, ja aika usein tämä johtuu siitä että jokin muu osa on heikompi (esim. ikkunoita enemmän). Riittää siis, että koko rakennuksen lämpöjohtuminen  on tasapainossa. Energiatodistuksen yhteydessä tehdään ns. tasauslaskenta, jossa esitetään miten täytetään vaatimukset. Lyhyesti voidaan siis kompensoida heikompia parantamalla toisia. Eli jos on paljon ikkunoita, jotka vuotaa lämpöä huomattavasti enemmän kuin ulkoseinä (ikkunan U-arvo on n.5 kertaa isompi kuin seinän), voidaan eristää esim. lattia tai katto paremmin tai  käyttää vaippaan tiiveyslukua pienempää arvoa kuin vertailuratkaisussa.

Mutta mennään vielä takaisin meidän tiiveysmittaukseen. Tiiveysmittaus tässä vaihessa oli hyvä, koska nyt höyrynsulku oli vielä näkyvissä kaikkialla, eli mikäli huomattaisiin vuoto, niin ehdittäisiin vielä tiivistää. Tämä onkin enemmän vuotokohtien paikannusta, kuin varsinaista tiiveysmittausta. Sitten kun rakennus on valmis, tehdään vielä varsinainen tiiveysmittaus, jonka tulos lisätään energiatodistukseen ennen kuin se päivitetään ennen käyttöönottoa. Tämä toki oli helpompaa meillä, kun meillä on tiiveysmittauslaitteet autotallissa varastoituna (tehdään siis tiiveysmittauksia yhtenä palveluna töissä).

Mittauslaitteet (puhallinovi) asennettiin pääoven kohdalle, koska tätä ovea ei ole vielä asennettu.  Tiivistimme kaikki läpiviennit (yläpohjan ja alapohjan) joko tiivistyspallolla tai teipillä.
Puhaltimen avulla teimme 50Pa alipaineen rakennukseen, ja aloimme tarkistaa lämpökameralla mahdollisia vuotokohtia. Nämä erottuvat nyt hyvin, kun alipaineen takia kaikista vuotokohdista tulee kylmempää ilma sisään. Käytiin vaippa näin läpi, ja tiivistettiin lisää kohtiin, jossa huomattiin olevan vuotoja.
Lopuksi suoritettiin vielä itse tiiveysmittaus, eli tietokone käy läpi useita painealueita ja laskee kuinka paljon ilmaa puhaltimen tarvitsee puhaltaa ulos että alipaine säilyy rakennuksessa.
Tiiveyslukuna (q50) saatiin tässä vaiheessa 0,67 [m3/(h m2], mikä on ihan tyydyttävä tulos, kun ottaa huomioon talon muodon. Passiivitalon vaatimus on 0,6, joten melkein sille tasolle päästiin.

 

 


Nyt kun vaippa oli tiivis, pääsimme laittamaan seinät umpeen. Eli vaakakoolausväleihin asennettiin 50mm villaa, jonka jälkeen alettiin asentamaan sisäpinnan kipsilevyt. 

Ulkoseinissä missä on vaakakoolaus pystytään aika vapaasti vielä suunnittelemaan levyjako, kun taas väliseinissä tämä levyjakosuunnittelu tehtiin jo runkovaiheessa. Mitä tarkoitan tällä levyjakosuunnittelulla? Se on sitä, kun suunnitellaan mihin levysaumat tulee, eli tarkistetaan koko seinäpätkän aukot ja muut erityispiirteet. Kannattaa tehdä levytys niin, että aina on tehtaan ohennetut reunat vastakkain, eli kokonaisilla levyillä. Kannattaa välttää saumakohtia lähellä ikkuna- ja ovipieliä, koskä nämä kohdat ovat seinän heikoimmat kohdat muutenkin, joten sauman halkeaminen on hyvin todennäköinen tässä, puutalo kun aina hieman liikkuu kosteus- ja lämpötilavaihteluista. Nurkissa kannattaa välttää ohennettua levyreunaa, eli leikataan aina se vähintään 5cm pois. 

Keittiökaappien kiinnityspuut

Meidän pienin ikkuna

Aloitimme ulkoseinien levytyksen keittiö/ruokailutilasta, ja suunniteltiin levyjako niin ettei aukkopieliin tullut saumoja. Levyt nostetaan aina hieman irti lattiasta, ja tämä onnistuu hyvin sellaisella pienellä asennustyökalulla. Kun ensimmäinen levy oli paikallaan, asennettiin ennen seuraavaa levyä vaakakoolauksien väliin saumakohtaan vanerisuikale, joka mahdollistaa ruuvauksen myös levyn pitkillä sivuilla. Näin saumat ovat aina samassa tasossa, eikä liiku. Ja näin jatkettiin sitten eteenpäin. Aukkojen kohtaan levytettiin ensin yli ja sahattiin auki aukot jälkeenpäin. Sahasin 1cm rungosta sisään, jotta höyrynsulku pysyisi ehjänä. 
Meidän levyt oli 3m pitkiä, mutta ei sekään riittänyt olohuoneessa ja keittiössä. Tämä tarkoittaa, että tähän tulee sauma ilman tehtaan ohennusta. Tähän saumaan oli jo aiemmin suunniteltu vaakakoolaus taakse, joten sauman ruuvaus ei ollut ongelmana. Näissä viistetään tehtaan suoraa reunaa hiukan, niin että saadaan hieman tasoitetta saumaan ja mahdolliset reunan rosoisuudet pois. Näiden saumojen tasoittaminen toki on hieman työläämpää kun joudutaan tekemään pieni "töyssy" että saa saumanahan piiloon. Ja "töyssyn" joutuu sitten levittämään suurelle alueelle ettei se erotu valmiissa seinässä.

Samalla levytyksen kanssa tehtiin myös ilmanvaihtokanavien asennus. Koitin laskea osat suunnitelmasta, mutta niin kuin aina näissä, osia menee huomattavasti enemmän kuin ajattelin. Tämä sen takia, kun joutuu kiertämään yleensä jotain estettä tai putkea. Meillä suurin osa putkissa menee lämpimällä puolella, joten eristystä meni vain ulkoilmakanavalle sekä jäteilmakanavalle. Eristeenä oli diffuusiotiivis Armaflex 19mm solukumi.

3D palapeli edessä...

Meinasi tulla ahdasta.

IV- kotelo toiselle puolelle

Nyt ollaan blogissakin vihdoin päästy suunnilleen siihen pisteeseen missä talomme on tällä hetkellä. Olemme juuri päässeet aloittamaan tasoittamisen. Tosin ulkoistin tuon seinien tasoittamisen, osin sen takia että en ehdi itse sitä tekemään ja osin sen takia etten osaa sitä hommaa riittävän hyvin. Ja itse aloitan seuraavaksi muuraamaan pesuhuoneen seiniä.